"Meille on sopinut hyvin toimintamalli, jossa me ohjataan tekemistä, ja kumppanit ovat apuna. Tosi paljon luotetaan meidän kumppaneiden asiantuntemukseen"
Marjo Viinikka
Service Area Manager, YIT
YIT on Suomen suurin rakennusyhtiö ja hankekehittäjä, joka työllistää 7400 ammattilaista kymmenessä eri maassa. Smart Building -konseptillaan ja muilla innovatiivisilla digitalisointiavauksillaan yhtiö tunnetaan suunnannäyttäjänä älykkään kiinteistöteknologian hyödyntämisessä.
Edistykselliset digitalisointihankkeet eivät onnistuisi ilman niitä tukevaa integraatioalustaa, joka tuo tiedon oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Nykyisten ja tulevien liiketoimintatarpeiden mahdollistajaksi tarvitaan siis moderni integraatioalusta, joka on selkeä, skaalautuva, laajennettava ja luotettava.
Enterprise Architect Janne Torppa ja Service Area Manager Marjo Viinikka luotsaavat YIT:n integraatioiden kehitystä. Cloud1 ja Devisioona toimivat YIT:n kumppanina.
Ennen integraatioalustan harmonisointia YIT:llä oli käytössä lukuisa määrä erilaisia järjestelmien väliseen tiedonjakeluun tarkoitettuja ratkaisuja ja työkaluja.
YIT:n Marjo ja Janne kertovat, että ratkaisuksi haasteisiin kokeiltiin ensin monia eri vaihtoehtoja. Vanhojen järjestelmien korvaajaksi oltiin aluksi tuomassa mm. MuleSoftia, ja lisäksi arkkitehtuurin modernisointia oli kokeiltu erilaisilla on-premises -työkaluilla.
Kokeilut eivät kuitenkaan kantaneet pitkälle, eikä niillä päästy toivottuun lopputulokseen. Kun yhtiön pilvistrategiassakin nojattiin vahvasti Microsoft-teknologiaan, oli Azuren integraatiotyökalujen valinta luonteva seuraava askel. Azuren integraatiopalveluilla ja modernilla arkkitehtuurilla onkin pystytty jo korvaamaan useampia perinteisiä integraatioteknologioita (Mulesoft, suurimmilta osin myös BizTalk).
Integraatiokokonaisarkkitehtuuria ja toimintamallia lähdettiin rakentamaan pilottiarkkitehtuurin ja pilottitoteutusten kautta. Cloud1 ja Devisioona toimivat alusta asti YIT:n kumppanina suunnittelemassa arkkitehtuuria ja toteutusta. Työ on tapahtunut usean vuoden aikana, ja samalla on otettu Azuren palveluista irti koko ajan enemmän.
Integraatiotekemiselle tyypilliseen tapaan myös YIT:llä integraatioalustan modernisointia ovat vieneet eteenpäin isot järjestelmäprojektit. Master Dataan, taloushallinnon järjestelmien uudistamiseen, budjetointiin, kirjanpitoon, laskutukseen sekä ennustamiseen liittyvät järjestelmähankkeet sekä muiden järjestelmien samanaikainen pienkehittäminen ovatkin asettaneet tehtävän vaatimustason erityisen korkealle.
Toisistaan riippuvien projektien, erilaisten aikataulujen, laajuuksien ja toimintatapojen lisäksi oman haasteensa toi se, että olemassa olevissa järjestelmissä oli suurta tasovaihtelua: elinkaarensa eri vaiheissa olevien järjestelmien dokumentaatio, integraatiokyvykkyydet ja oletukset datan liikuteltavuudesta vaihtelivat. Samanaikaisesti tuli siis rakentaa paitsi integraatioarkkitehtuuria, myös kehittää toimintatapoja ja luoda dokumentaatiota.
YIT:lle rakennettu integraatioarkkitehtuuri nojaa vahvasti kerrostettuun, mikropalvelumaiseen ajatusmalliin, jossa yksittäiset integraatiototeutukset on jaettu useaan segmentoituun kerrokseen. Niistä jokaisella on oma tehtävänsä ja roolinsa.
Järjestelmien välinen liikenne reititetään prosessikerroksen läpi, joka kutsuu lähde- ja kohdejärjestelmiä kullekin järjestelmälle rakennetun kommunikaatiokerroksen rajapintojen kautta. Näin liiketoiminnallisten prosessien mallinnuksessa ei tarvitse ottaa huomioon yksittäisten järjestelmien erityispiirteitä, vaan voidaan keskittyä prosessiin ja liiketoimintasääntöihin. Kommunikaatiokerrokset tarjoavat selkeitä, ja siistejä rajapintoja, joihin kytkeytyminen ei vaadi ymmärrystä kunkin järjestelmän outouksista. Ratkaisumalli todettiin nopeasti järkeväksi tavaksi useamman järjestelmän kohdalla.
Kerrostetun, pienempiin osakokonaisuuksin jaetun arkkitehtuurin etuihin kuuluu mm. se, että muutokset pystytään usein eristämään yhteen komponenttiin: lähde- tai kohdepään määritysten muuttuessa ei koko integraatioputkea tarvitse uusia. Samalla pienemmän mittaluokan komponenteissa on helpompi löytää yleiskäyttöisyyttä, välttäen toiminnallisuuden kopioimista integraatiosta toiseen.
Järjestelmien paketoiminen integraatiokerrokseen mahdollistaa modernien rajapintojen tarjoamisen järjestelmille, jotka eivät sitä itsessään tue: esim. REST API:a tiedostojen siirtoon perustuvalle järjestelmälle. Monet näistä hyödyistä realisoituivat jo varhaisessa vaiheessa, kun eri kehitysprojektin ristiaallokossa YIT:n iPaaS-arkkitehtuuri kykeni vastaamaan tehokkaasti yllättäviinkin muutosvaatimuksiin.
Pieniin osakokonaisuuksiin jaettu arkkitehtuuri on pistemäisiä toteutuksia huomattavasti monimutkaisempi kokonaisuus. Seurattavuuteen ja kokonaisuuksien hahmottamiseen vaaditaan sekä hyvää dokumentaatiota että tehokasta monitorointia.
YIT:n kohdalla tuleva tukitarve ja monitorointi on huomioitu jo alustan kehitysvaiheessa, sillä alustaan on rakennettu kyky automatisoida tiketöintiä suoraan virhetilanteesta. Jos data ei liiku, saadaan virhetilanteesta automaattinen hälytys, ja tukikumppani voi lähteä heti ratkaisemaan asiaa.
Yhdessä monitoroinnin kanssa Azure alustana ja YIT:n iPaaS -toteutukset tarjoavat läpinäkyvyyden, jonka kautta voidaan tarkastella yksittäisten integraatiosuoritusten vaiheita riippumatta siitä, kuinka monen kerroksen ja vaiheen läpi sanomaliikenne kulkee.
- Yksi isoimpia ajureita integraatioarkkitehtuurille oli joustavuus: meillä täytyy olla käytössä työkalupakki, joka mahdollistaa mitä erilaisimpien ratkaisujen toteuttamisen mahdollisimman yhdenmukaisesti, avaa Janne.
Enterprise-ympäristössä toimitaan usein yhteistyössä useiden eri toimittajien kanssa, näin myös YIT:llä. Yhteisen ymmärryksen aikaansaaminen edellyttää aktiivista osallistumista kaikilta osapuolilta, ja sitä, että jokainen on valmis tuomaan oman panoksensa yhteiseen pöytään.
Marjo Viinikka kertoo, että YIT:llä on panostettu vahvasti ekosysteemiajatteluun. Ratkaisun tai palvelun toimittajat halutaan nähdä nimenomaan tärkeinä kumppaneina eikä niinkään perinteisen asiakas-toimittaja-asetelman läpi. Kumppaneilla on merkittävä rooli myös tiimien oman osaamisen kehittämisessä.
Hankkeisiin onkin onnistuttu luomaan avoin, luottamukseen ja hyvään yhteiseen tekemiseen pohjaava ilmapiiri, jossa yhteistyö on välitöntä ja suoraa. Jokaisella toimijalla on oma, tärkeä roolinsa työtovereina, ei toistensa kilpailijoina.
Myös Cloud1:n ja Devisioonan asiantuntijat kiittelevät sujuvaa yhteistyötä. Vankka luottamus ja tiivis kommunikaatio mahdollistivat sen, että toimiminen haastavassa toimintaympäristössä ja vaativissa projekteissa onnistui hyvin.