"Parasta Cloud1:n tekemisessä on se, että siellä on rautaisia ammattilaisia, ja se näkyy tekemisessä."
Jasper Kaunokoski
ICT-Kehityspäällikkö, Alko Oy
Case Alko: Mittava dataprojekti valmistuu ketterästi pala kerrallaan
Kuva: Alkon kuvapankki. Katri Lehtola
Alko Oy:lle toteutetussa tietovaraston modernisointiprojektissa rakennettiin tulevaisuuden tarpeisiin mukautuva moderni data platform. Platform toimii paitsi raportointi- ja analytiikka-alustana, myös kokoaa kaiken olennaisen datan yhteen paikkaan, josta sitä on helpompi jaella edelleen ja hyödyntää organisaation erilaisiin tarpeisiin. Projekti toteutetaan ketterän kehityksen periaatteita hyödyntäen.
Ketterä kehittäminen tuo joustavuutta
Kokonaisuudessaan liki 1,5 vuotta kestävä hanke jakautuu ketteriin ja helposti hallittaviin 2–3 kuukauden kokonaisuuksiin, jotka pilkotaan edelleen kahden viikon sprintteihin. Projekti etenee liiketoiminta-alue kerrallaan siten, että projektitiimissä on kehittäjien lisäksi mukana liiketoiminnan vahva edustus.
Alko Oy:n ICT-kehityspäällikkö Jasper Kaunokoski kertoo, että ketterän kehityksen malli on toiminut hyvin.
Ketterän kehityksen suurimmaksi hyödyksi Kaunokoski nimeää sen, että projektiin saadaan runsaasti joustavuutta. Projektimalli mahdollistaa nopean reagoinnin tilannekohtaisesti ilman, että kokonaisuus pitäisi muutostilanteessa suunnitella alusta saakka uudestaan. Näin uudet ominaisuudet tai muutokset pystytään resursoimaan tehokkaasti osaksi projektia sen edetessä. Tämä on tärkeää, sillä näin mittavassa hankkeessa muutoksia tai yllättäviä tilanteita tulee vastaan väistämättä, eikä kaikkeen voi varautua ennalta.
Projektitiimi yhdistää monipuolisen asiantuntemuksen
Projektitiimiin on kuulunut asiantuntijoita Alkon ICT-yksiköstä, liiketoimintayksiköistä sekä Cloud1:lta. Kaunokoski pitää hyvänä sitä, että projektitiimissä on myös kumppanilta mukana useampi asiantuntija. Näin osaaminen ei henkilöidy vain yhteen spesialistiin, vaan projektitiimin jäsenet pystyvät tarvittaessa paikkaamaan toinen toistaan. Myös tämä tuo työskentelyyn ketteryyttä ja joustavuutta. Perinteisessä, selkeästi roolitetussa projektissa vastaava joustavuus ei välttämättä toteutuisi.
Liiketoimintayksiköiden näkökulmat on huomioitu tiiviillä ja tehokkaalla osallistumisella aina silloin, kun kyseisen osa-alueen asiat ovat olleet kehityksen painopisteenä. Product Owner Markus Maijanen Alkolta toteaa, että edettäessä vaiheittain, liiketoiminta-alue kerrallaan kokonaisuus liikkuu hallitusti. Liiketoiminnan, teknologian ja kumppaneiden yhteistoiminta sujuu silloin tehokkaasti.
Maijanen kokee, että myös liiketoiminnan näkökulmasta ketterän kehityksen mallin mukainen toteutustapa on ollut toimiva. Projektin mukana syntynyttä kokemusta ketterien menetelmien hyödyntämisestä ollaankin viemässä organisaatiossa eteenpäin myös laajemmin.
Projektin luonteeseen on kuulunut parhaiden ja toimivimpien työskentelymallien kehittäminen jatkuvasti matkan varrella. Jokaisen sprintin jälkeisissä retrospektiiveissä on pohdittu yhdessä mitä voitaisiin vielä parantaa. Jatkuva kehittäminen ja parhaiden toimintatapojen jalkauttaminen koko Alkon organisaatioon on myös tärkeä osa projektia.
Ketterä kehittäminen vaatii vapautta ja tuo vastuuta
Organisaatiolle tai tiimeille, jotka pohtivat ketterän kehityksen periaatteiden hyödyntämistä, Jasper Kaunokoski antaa neljä konkreettista vinkkiä. Tärkeimpänä niistä on se, että ketterästi työskentelevälle projektitiimille täytyy antaa mandaatti toimia ja tehdä päätöksiä. On uskallettava luottaa siihen, että projektitiimi tuottaa parhaimman mahdollisen lopputuloksen ilman liian tiukkaa kontrollia.
- Ketterälle kehitystiimille täytyy myös uskaltaa antaa ohjaksista löysää, toteaa Kaunokoski.
Kontrollista luopuminen tarkoittaa toisaalta myös sitä, että ohjausryhmien tai business sponsoreiden on osattava kirkastaa tavoite, jota kohti kehittämisellä pyritään. Jotta ketterä kehittäminen tuottaisi parhaat mahdolliset tulokset, tavoitteen tulee olla selkeä. Kun tässä onnistutaan, on helppo antaa projektille vapaus määritellä keinot, joilla tavoitteeseen päästään. Tästä Kaunokoski antaakin kiitosta omalle organisaatiolleen: projektitiimi on saanut vapauden pyrkiä kohti päämäärää parhaaksi katsomallaan tavalla.
Projektitiimeiltä Kaunokoski peräänkuuluttaa ratkaisukeskeisyyttä. Ketterä ja nopea kehittäminen tuo väistämättä eteen tilanteita, joissa asiat eivät aina mene putkeen. Virheiltä ei voi välttyä. Keskeistä on se, miten niihin suhtaudutaan. On olennaista keskittyä tunnistamaan prosessin tai työskentelytavan kohta, joka on mahdollistanut virheen syntymisen.
Neljäntenä asiana Kaunokoski nostaa esille sen, että projektin alkuvaiheessa projektitiimin on järkevä käyttää painotetusti aikaa raportointiin ja viestintään ohjausryhmälle. Kun luottamus lunastetaan ja tuloksia pystytään osoittamaan heti projektin alussa, projektin on todennäköisesti helpompi toimia jatkossa.
Cloud1 ketterän kehityksen kumppanina
Ketterän IT-kehitysprojektin tärkein kulmakivi on, että toimittaja ja asiakas toimivat aktiivisesti yhtenä tiiminä. Avoin keskusteluyhteys, molemminpuolinen luottamus sekä ketterä toimintatapa ovat olleet pohjana projektin onnistumiselle. Projekteissa tehdään paljon henkilöiden välistä yhteistyötä. Siksi on tärkeää, että myös henkilökemiat kohtaavat.
Cloud1:n projektipäällikkö Joonas Soukki kehuu luontevaa ja hyvää yhteistyötä asiakkaan kanssa.
- On tuntunut siltä, että ollaan aidosti samassa veneessä. Molemminpuolinen luottamus mahdollistaa avoimen kommunikaation, joka on puolestaan omiaan synnyttämään uusia hienoja ideoita, avaa Soukki.
Toimivasta yhteistyöstä kertonee jotakin myös se, että osapuolet ovat pystyneet haastamaan toisiaan hyvällä tavalla puolin ja toisin. Soukki korostaakin, että onnistuneeseen lopputulokseen pääseminen vaatii sen, että tiimi toimii ja palautekanava on auki.
Jasper Kaunokoski kiittelee Cloud1:n ammattitaitoa. Yhteistyö sujuu ja kumppanilta löytyy sekä joustavuutta, ketteryyttä että huipputason osaamista.
Toimivaa yhteistyössä on ollut lisäksi se, että Cloud1 ei ole yksinomaan data- ja analytiikkayritys, vaan Cloud1-yritysperheeseen kuuluvasta Devisioonasta on voitu hyödyntää ohjelmistokehitysosaamista osana projektia. Asiakkaalle tämä on silti tarkoittanut asioimista yhden toimijan kanssa.
Kaunokoski alleviivaa, että toimittajavalinnassa luutuneita konventioita olisi aika ajoin tarve tuulettaa. Suuret yritykset asioivat usein toisten suurten yritysten kanssa, vaikka pienempi toimija voisi olla parempi valinta. Ketterän toimijan kanssa voi olla helpompi kehittää myös omia toimintatapoja.
- Valitse parhaat osaajat, se maksaa itsensä takaisin, totetaa Kaunokoski.
Hyvän yhteistyökumppanin löytäminen vaatii osaamista ostajalta. On keskeistä ymmärtää mitä ollaan tekemässä, mikä siinä on tärkeää ja peilata tästä vaatimukset toimittajille.
Kaunokosken resepti toimivaan projektiin on lopulta yksinkertainen: hyvät tyypit, toimivat henkilökemiat, kattava osaaminen, hyvä tekemisen meininki sekä vapaus työskennellä kohti yhteistä päämäärää parhaaksi katsomallaan tavalla. Yhteistyössä Cloud1:n kanssa kaikki nämä palaset olivat kohdallaan.
Lue lisää:
