“Kestävän kehityksen raportoinnista vastaavana haluan tarkkaa dataa kestävyyden toimenpiteistä, jotta voin tarjota laadukasta informaatiota vastuulliseen päätöksentekoon, ja organisaatiomme voi täyttää sääntelyvaatimukset.”
Kun organisaatiota koskevat kestävyystavoitteet on asetettu, tietoa aletaan keräämään koko organisaation laajuisesti, joka voi kuulostaa ylitsepääsemättömän työläältä, mutta sen ei tarvitse sitä olla.
Vuonna 2023 päätimme kehittää Cloud1:n kestävyyttä osana uudistettua strategiaamme, ja loimme ympäristöllisen, sosiaalisen ja hallinnollisen (ESG) kestävyyden kehittämissuunnitelman. Keskikokoisena yrityksenä emme ole vielä velvoitettuja yritysten kestävyyden raportointidirektiiviin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) ja siksi ensimmäinen raportti laadittiin Exceliin.
Vaikka Cloud1:ssä ei tuotetakaan fyysisiä tuotteita ja henkilöstömme määrä on noin 70, olisi ollut parempi hyödyntää omaa datahubiamme tietojen keräämiseen sen sijaan, että keräsin ne käsin. Ensi kerralla aion toimia näin, ja suosittelen samaa menetelmää myös sinulle.
Jos luet tätä, tiedät todennäköisesti, että CSRD tarkoittaa: Yritysten kestävyyden raportointidirektiiviä (Corporate Sustainability Reporting Directive). Tämä on EU-tason aloite maailman parantamiseksi, mikä on kannatettavaa. CSRD on merkittävä edistysaiempaan Non-Financial Reporting Directive (NFRD) verrattuna, vaatien EU:n yrityksiltä tarkempaa ja todennettavissa olevaa kestävyyden suorituskyvyn raportointia. CSRD edellyttää yrityksiltä aikaisempaa enemmän tietojen julkistamista kestävyyssuorituskyvystään sekä taloudellisen ulkopuolisten tietojen auditointia ja julkaisemista yhdessä taloudellisten tilinpäätöstensä kanssa.
CSRD:n mukaan yritysten on raportoitava ympäristöön (E), sosiaalisiin ja ihmisoikeusasioihin (S) sekä hallintotekijöihin (G) liittyvistä vaikutuksistaan ja suorituskyvystään, noudattaen yhtenäistä raportointistandardien sarjaa [1]. ESG-raportoinnin elementit käsittävät, mutta eivät rajoitu vain, seuraaviin [2]:
CSRD edellyttää yrityksiltä kestävyysstrategian, tavoitteiden, käytäntöjen, due diligence -prosessien, saavutusten ja riskitekijöiden raportointia. Lisäksi on raportoitava yritysjohdon ja hallituksen roolista näiden osa-alueiden valvonnassa ja hallinnassa [2]. Raportoinnissa tulisi hyödyntää kaksoismateriaalisuuden periaatetta, joka tarkoittaa yritysten raportointivelvollisuutta sekä kestävyyskysymysten vaikutuksista niiden liiketoimintasuorituskykyyn että toiminnan vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön [3]. Raporttien tulee olla johdonmukaisia, vertailukelpoisia, luotettavia ja todennettavissa [2].
Miltä kuulostaisi saada ajantasaisia, jäljitettäviä kestävyystietoja joka kuukausi tai jopa joka päivä tukemaan kestävää päätöksentekoasi?
Data-alusta on teknologioiden yhdistelmä, joka toimii yhdessä vastatakseen organisaation datatarpeisiin. Se tallentaa, hallinnoi ja jakaa tietoja eri lähteistä. Tarkoituksena on helpottaa datan käyttöä, analysointia ja hyödyntämistä erilaisissa sovelluksissa. Data-alusta mahdollistaa datan löytämisen, tallentamisen, käytön ja yhteistyön helppouden ja tehokkuuden.
Cloud1 on ollut edelläkävijä turvallisten, ylläpidettävien ja modulaaristen data-alustojen alalla, joita voit laajentaa datahubiksi, joka hallinnoi myös järjestelmäintegraatioita ja datan toimittamista lähes mihin tahansa dataratkaisuun tai -tuotteeseen. Lisäksi Cloud1 Data Hub -konseptissa hyödynnetaan datanhallintamallia, joka tukee datan omistajuutta, löydettävyyttä ja laatua. Tämän ansiosta Cloud1 Data Hub -konsepti tarjoaa erinomaisen ratkaisun kestävyysjohtajille CSRD-raportoinnin datan automatisoituun keräämiseen.
Ainakin kaksi keskeistä tekijää vahvistavat valintaa hyödyntää data-alustaasi CSRD-raportoinnin alustana.
Ensimmäisen kohdan osalta on selvää, että jos on hyvin hallittu datan tallennus, voidaan helposti tarjota pääsy valvojalle todentamaan datan alkuperä, laatu ja ajantasaisuus.
Jälkimmäinen tekijä on syy siihen, miksi kirjoitan tätä blogia. Jos organisaatiolla on tietoalueisiin (data domain) perustuva tiedonhallintamalli, johon sisältyy edes kohtuullinen datakatalogi, kestävyysraportoinnin tiimi pystyy tehokkaasti tunnistamaan raportointidatan keräämisen ja ylläpidon kannalta kriittiset sidosryhmät. Päätarkoitus tiedonhallintamallissa on, että kaikki data-alustalla oleva data kuuluu johonkin tietoalueeseen, jolla on omistaja. Tietoalueelle kerätään data, jolla on sama yleinen tarkoitus organisaatiossa ja jolla on siksi tietoalueen omistaja, joka tietää, mitä data on ja miten sitä voidaan ja saadaan hyödyntää. Tietoalueen omistaja ei välttämättä ole datan asiantuntija, mutta hänen on oltava tietoinen tietoalueensa datan sisällöstä.
Tietoalueen datakehitys voi olla keskitetty tai se voi olla jopa oma tiiminsä. Tietoalueen sisällä data kootaan datakokoelmiin (data asset) ja voidaan kehittää datatuotteita (data product) muille hyödynnettäväksi. Esimerkiksi, Kestävyysraportointi tiimi saattaisi hyödyntää omalla tietoalueellaan ”kestävyysraportointi” dataa tietoalueen "talousdata" datakokoelmasta ja "laskutuksen tarkkuus".
Tietoalueisiin pohjautuvassa tiedonhallintamallissa organisaatio voi, kun tarvittava data on tunnistettu, jakaa datankeruun tietoalueiden kautta liiketoimintaprosesseihin. Kun uusia prosesseja tarvitaan, datan kerääminen voidaan koota saman tiedonhallintamallin alle kuin kaikki muukin yrityksen data. Kun organisaatio muuttuu, on helppo tunnistaa, tarvitseeko datan omistajuutta siirtää.
Yritykset voivat käyttää datanhallintatyökaluja näiden datapalveluiden tai -ominaisuuksien katalogisointiin. Yksi tähän prosessiin auttava työkalu voisi olla esimerkiksi Unified Data Governance Microsoft Purview | Microsoft Azure. Datanhallintaprosessin ei tarvitse olla suuri ponnistus. Datadomain-pohjainen hallintamalli voidaan ottaa käyttöön organisaatiossa vaiheittain. Monilla yrityksillä on jo melko hyvä käsitys pääliiketoiminta-alueistaan ja prosesseistaan, joiden päälle tämä ei-invasiivinen datanhallintamalli voidaan toteuttaa.
Kysyin Bing Enterpriselta, kuinka aloittaa CSRD-raportointidatan kerääminen.
En tarkastanut onko Bingin ehdotuksien lisäksi enemmän vaiheita, mutta kun saavutat vaiheet 5 ja 6 suosittelemme vahvasti hyödyntämään data-alustaasi tarpeellisen datan keräämiseen. Tuemme mielellämme tässä prosessissa. Kestävyyden johtaminen edellyttää merkittävän määrän datan käsittelyä. Koska kestävyys tulisi integroida kaikkeen yritystoimintaan, on järkevää keskittää datan keruu yhteen paikkaan, jossa kaikki muukin yrityksen data sijaitsee.
Olemme auttaneet asiakkaitamme kestävyysdatan keräämisessä ja jopa rakentaneet PowerApps-sovelluksia jotka mahdollistavat datan keräämisen suoraan asiakkaidemme sidosryhmiltä. Tiedostamme, että monet yritykset haluavat jakaa ja esittää datan julkisesti. Hyvin hallinnoitu dataympäristö tukee myös kestävyyttä, koska tarjoamalla luotettavaa, demokraattista ja läpinäkyvää dataa, joka ei tuhlaa resursseja. Cloud1:n Datahub on Azure-pohjainen data-alusta, mutta datanhallintamalli on universaali.
Yhteenvetona haluaisin lohduttaa kestävyysjohtajia, talousjohtajia ja kaikkia raportointihaasteiden edessä olevia, että "se on vain dataa". Se voidaan löytää, kerätä, käsitellä ja toimittaa.
Anna meidän auttaa teitä hyödyntämään dataanne!
Terveisin,
Sanna
Ps. Johtava data-arkkitehtimme Marko Oja on kirjoittanut lisää data meshistä täällä: Mistä pidän Data Meshissä . Hän on myös kirjoittanut, mitä Data Governance on ja miten se vertautuu datanhallintaan: Data Governance ja Data Management – tiedon hallintamallien juurilla.
Pps. Osa tästä blogikirjoituksesta on kirjoitettu Bing Enterprisen avulla.
Lähteet:
