Sana ”pilvi” voidaan liittää miltei kaikkeen siihen, mitä IT:llä on perinteisesti tarkoitettu. Yhä edelleen olemme automaattisen tietojenkäsittelyn viitoittaman jatkuvan kehityksen tiellä, helpottamassa ihmisten työtä automaation avulla.
Jos asioita pohditaan laajemmassa perspektiivissä, pilviteknologia asettuu osaksi luonnollista jatkumoa, jossa asioita tehdään aina vain fiksummin, nopeammin ja edullisemmin – siis kaikkea sitä, mistä IT elää.
Pilvi kuvaakin nähdäkseni lähinnä modernin aikakauden tekemistä ja tekemisen tapaa, kuin teknologista läpimurtoa.
Vanhat säännöt eivät päde
Pilviteknologiasta on siis tullut tämän päivän normi. Olisi hankala ajatella maailmaa ilman pilviteknologian tuomia hyötyjä. Vanhan maailman säännöt eivät kuitenkaan sellaisenaan päde pilvimaailmassa, vaan pilvi vaatii uudenlaista osaamista – niin tilaajilta kuin toimittajiltakin.
Jotta pilvestä saadaan enemmän irti, myös tekemisen mallissa pitää siirtyä sellaiseen tapaan, joka ottaa teknologiasta kaiken irti. Tämä vaatii uutta näkökulmaa ja uudenlaista osaamista niin projektin asettamisvaiheessa, ostamisvaiheessa kuin projektin hallinnoimisvaiheessakin.
Täysin pilvilähtöiset projektit täytyy suunnitella alusta asti eri tavalla. Myös tekemisen tavan tulee heijastella tätä. Pilven mahdollistaman ketteryyden tulee heijastua myös valittavaan projektimalliin ja tapaan, jolla työskennellään.
Avainasemassa tässä kaikessa on ihminen, yksilö, kaikkine heikkouksineen ja vahvuuksineen. Toteutuksia tehdään pilvessä yhä edelleen samalla tavalla kuin 15 vuotta sitten konesalissa. Ihminen on tunnetusti tapojensa orja. Tuhannen taalan kysymykseksi nouseekin: kuinka nopeasti ihminen pystyy omaksumaan uusia teknologioita ja uusia tekemisen malleja?
Kuinka onnistumme pitämään huolta osaamisen kehittämisestä niin, että ihmisestä ei tule kehityksen tulppaa?
Osaamisen kehittämistä tarvitaan monella tasolla
Tarve osaamisen kehittämiseen näkyy alalla monella tasolla. Konkreettisimmin se kiteytyy tähän: toteutuksiin on vaikea löytää tekijöitä ja alaa vaivaa krooninen osaajapula.
Teknologian kehittyminen vaatii myös uudenlaista johtajuutta. Tarvitaan uudenlaisia rooleja pukemaan liiketoimintalähtöinen tulevaisuuden visio, radikaali parannus tai uusi innovaatio teknologiseksi skenaarioksi ja lopulta ketteräksi toteutukseksi. Jotta visiosta päästään toteutukseen, väliin tarvitaan tulkki, joka katsoo asiaa sekä teknologian että liiketoiminnan värittämin silmälasein.
Teknologiakuplan ulkopuolelta voi olla vaikea hahmottaa teknologian suomia mahdollisuuksia.
Teknologia mahdollistaa jo nyt kaiken sen, mihin ihmisen mielikuvitus pystyy. Asia, joka vielä 10 vuotta sitten olisi ollut hieno, mutta kaukainen idea, on tänä päivänä helposti ja nopeasti toteutettavissa. Osaaminen voi kuitenkin olla esteenä kehityksen tiellä. Siksi matkallamme digitalisaatiossa jatkuva kouluttautuminen ja osaamisen kehittäminen ovat aivan avainasemassa.
Yksilön ja yhteisön tärkeät roolit
Cloud1:lla osaamisen kehittäminen on keskeistä jokaiselle, roolista ja tehtävänkuvasta riippumatta. Jatkuva ja laaja-alainen kouluttautuminen on tarpeen, sillä Cloud1:n missiona on olla juuri se tulkki, joka liiketoiminnan ja teknologian väliin tarvitaan.
Osaamisen kehittämisen näkökulmasta tämä tarkoittaa huipulle kiipeämistä sekä teknologisten taitojen osalta, että liiketoiminnan haasteiden ja tarpeiden ymmärtämisen osalta. Pelkkä tekninen taitavuus ei siis yksin riitä tuomaan sitä lisäarvoa, jota Cloud1 haluaa asiakkailleen tarjota. Siihen vaaditaan laaja-alaisempaa ymmärrystä siitä, miten liiketoimintalähtöiset haasteet, visiot ja innovaatiot puetaan käytännön ratkaisuiksi.
Cloud1:lla uskotaan tässä yksilön ja yhteisön hedelmälliseen vuoropuheluun. Kun ympärillä on eri alojen huippuosaamista, yksilö voi peilata omia näkökulmiaan ja ajatuksiaan vuoropuhelussa muiden kanssa. Yhteisön kanssa sparraaminen kehittää yksilön ajattelua eteenpäin ja tarjoaa uudenlaisia näkökulmia sekä vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Yhteisö muodostaa katalyytin, joka nopeuttaa oppimisen reaktiota - niin yksilön kuin yhteisönkin tasolla.