Tekoälyn ja liiketoiminnan kohtaaminen vaatii kaitsijansa

Neljä viidestä tekoälyn pilottihankkeesta epäonnistuu. Tavalliset haasteet liittyvät riittämättömään liiketoimintaohjaukseen, puutteelliseen osaamiseen ja datan laadun puutteisiin. Kun tekoälyprojektien määrä, koko ja kriittisyys kasvaa, näistä asioista huolehtiminen kannattaa vastuuttaa selkeästi.

Tekoälyn käyttöönoton ei tulisi olla vain IT:n tehtävä. Kyse on laajasta, koko liiketoimintaa koskevasta vuosien mittaisesta muutoksesta, jossa jokaisen liiketoimintayksikön ja tiimin on arvioitava sitä, miten heidän työtapansa, kilpailuympäristönsä ja tuotteensa tulee muuttumaan, kun ihmisaivoja voidaan tukea erilaisilla koneoppimisen tarjoamilla työkaluilla.

Kun muutos väistämättä hajautuu koko organisaatioon, IT:n on sitä vaikea myös ohjata. Suosituksemme on, että vähänkin laajempaa tekoälyn käyttöönottoa ohjaa AI Center of Excellence – suomeksi tekoälykeskus – eli murroksen ohjaukseen nimenomaisesti nimetty virtuaalitiimi.

Tekoälykeskus minimoi harharetkien kulut

AI:n – varsinkin kielimalleihin pohjautuvan – pilotointi on todella helppoa, eikä vaadi kuin asiasta innostuneen koodarin. Tai jos mennään low code -työkaluilla tai Microsoftin Copilotilla, ei sitäkään. Haasteet tulevat vastaan siinä, kun pilotoitua ratkaisua halutaan skaalata tuotantoa kohden.

On täysin hyväksyttävää, että pilotti päätyy epäonnistumiseen – juuri sitähän kokeilukulttuuri tarkoittaa. Pilotin pitäisi kuitenkin testata nimenomaan sitä asiaa, jonka takia pilotti on pystytetty: AI-pilotti voi hyvin todeta, että tekoäly ei tähän liiketoimintaongelmaan pysty, mutta sen ei pitäisi epäonnistua IT:hen tai hallintoon liittyvien syiden takia.

Tekoälykeskuksen tehtävänä on tukea projekteja suunnittelusta tuotantoon ja aina ylläpitoon asti siten, että harharetket minimoituvat. Esimerkiksi näin:

• Tukea liiketoimintaa oikeiden sovelluskohteiden etsinnässä: On tärkeää osata valita huolella ne paikat, joissa tekoälyä lähdetään käyttämään. Kokemus ja osaaminen auttaa oikeiden valintojen tekemisessä.
  
  
• Hankkeiden suunnitteluvaiheessa tekoälykeskus tuo mukaan asiantuntemusta: ymmärrystä organisaation aiemmista tekoälyhankkeista, alan yleisistä kokemuksista ja tunnistetuista riskeistä. Tekoälykeskuksen tuki auttaa tunnistamaan, mitkä pilotin todennäköisimmät riskitekijät ovat, ja kohdentamaan resurssit tätä vastaavasti.
  
  
• Hankkeen aikana tekoälykeskus tarjoaa tukea toteutukselle, esimerkiksi AI-keskeisen toteutustuen ja projektinhallinnan muodossa. Missä vaiheessa AI-mallin laatua kannattaa testata ja miten? Jos laatu ei riitä tai mallin suorituskyky sakkaa, mitä voidaan tehdä? Miten hallita tekoälyyn liittyviä riskejä?
  
  
• Tekoälykeskus varmistaa tuotantoonsiirrossa ratkaisun toimivuuden ja vaatimustenmukaisuuden. EU:n tekoälysäädös ja moni muu ohjauskehikko vaatii, että tekoälyratkaisuja luokitellaan, dokumentoidaan ja hallinnoidaan. Tekoälykeskuksen tehtävänä on huolehtia tästä keskitetysti, jotta muut yksiköt voivat keskittyä liiketoiminnan kehittämiseen.
  
  
• Ylläpitovaiheessa tekoälykeskus tuo ratkaisujen tueksi tukipalveluita. Tekoälytoiminnon käytön seuranta, syntyneen liiketoiminta-arvon mittaaminen, kustannushallinta, mallipäivitykset ym. vaativat sekä teknistä että loogista ymmärrystä, jota on kallista ylläpitää jokaisella hankkeella erikseen. Tekoälykeskus seuraa myös markkinaa, jotta kerran tehdyt tekoälyratkaisut myös pysyvät tehokkaina.

Keitä tekoälykeskukseen tarvitaan?

Useimmissa organisaatiossa tekoälykeskus kannattaa pystyttää virtuaalitiiminä: eri puolilta organisaatiota poimitaan sopivia edustajia huolehtimaan tekoälytyön tukemisesta osa-aikaisesti. Täyspäiväisiä jäseniä tarvitaan, kun kehitysfunktioita halutaan keskittää, tai hankemäärä kasvaa huomattavaksi. Usein tekoälykeskuksissa on mukana myös konsulttijäseniä, koska monesti yritysten on vaikea ylläpitää riittävää osaamista varsinkin nopeasti muuttuvalla teknisellä alueella.

Hyviä jäsenkandidaatteja tekoälykeskukseen ovat esimerkiksi seuraavat. Vetäjänä olisi hyvä toimia liiketoiminnallisesti suuntautunut henkilö, jolla on luontaista kiinnostusta tekoälyratkaisuihin. Jäseniksi tarvitaan asiantuntemusta myös IT:stä (järjestelmien valvonta/luotettavuus, tekoälymallit ja pilvipalvelut) ja lakiosastolta. Suositeltavaa on saada tukea myös HR:stä, taloudesta ja viestinnästä – on viisasta tehdä tekoälyllä saavutetut pienetkin voitot näkyville koko organisaatioon, ja kypsä liiketoiminnallinen laskenta tuotetusta arvosta auttaa luomaan toiminnalle jatkuvuutta. Samoin on arvokasta huolehtia siitä, että henkilöstövaikutukset ymmärretään niin osaamisen kuin roolien muutostenkin osalta.

Monimuotoinen tekoälykeskus voi käynnistyä keskustelukerhona, mutta kehittyessään kasvaa organisaatioelimeksi, joka huolehtii tärkeästä tehtävästä. Keskus luo organisaation arkista tekoälylinjaa: Miten meidän yrityksessämme saa käyttää tekoälyä? Mitä tavoittelemme, miten muutumme lähivuosina – ja miten valmistaudumme siihen ihmisinä?

Jos tarvitset tukea yrityksesi tekoälytyön organisointiin, ole yhteydessä. Autamme pieniä ja suuria yrityksiä tunnistamaan ja toteuttamaan liiketoimintakriittisiä tekoälyratkaisuja, ja myös luomaan niille kestävän ja tehokkaan hallintamallin.