Cloud1:n vastuullisuusmatka – Missä olemme ja mihin menemme?

ESG ja siihen liittyvä raportointi koskettavat monia meistä, sillä yrityksiltä odotetaan entistä enemmän läpinäkyvyyttä suhteessaan ympäristöön ja yhteiskuntaan. ESG-raportointi on keino seurata ja viestiä vastuullisuustoimenpiteitä niin asiakkaille, sijoittajille kuin työntekijöillekin. Cloud1:n Chief Business Officer Tuomo Riihentupa kertoo työstämme vastuullisuuden parissa.   

ESG-teemat (Environmental, Social, Governance: ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hyvä hallintotapa) nousivat merkittäväksi puheenaiheeksi vuosikymmenen vaihteessa. Keskeisinä ajureina olivat huoli ilmastonmuutoksesta, kuluttajien ja sijoittajien vastuullisuusodotukset sekä näiden ympärillä tapahtunut poliittinen liikehdintä. Myöhemmin koronapandemia kiihdytti keskustelua entisestään.  

Myös Cloud1:lla kävimme noihin aikoihin ensimmäisiä yritysarvoihin liittyviä keskusteluja ja luonnostelimme varhaisia versioita toimintaperiaatteistamme. Meillä oli monia hyviä ESG-käytänteitä jo ennestään, vaikka terminologia olikin tuohon aikaan erilaista.

Pääomasijoittajamme Voland Partnersin tultua mukaan vuonna 2023 ESG-teemat nousivat ensimmäistä kertaa osaksi Cloud1:n strategiaa: sijoittajamarkkina odottaa meiltäkin tiettyä läpinäkyvyyttä. Nyt vuosittain valittavat painopistealueet ohjaavat meitä jatkuviin parannuksiin. Vastuullisuudesta on tullut osa arkeamme. 

ESG kiinnostaa myös asiakkaita

Emme ole taivaltaneet ESG-tiellä yksin, sillä vuonna 2024 pääsimme kokemaan ensimmäiset asiakkaidemme toteuttamat ESG-auditoinnit. Cloud1:lla on kirjoitushetkellä takanaan kaksi varsinaista auditointia ja yksi EcoVadis-palvelun avulla toteutettu ESG-tasonmääritys.

Kokemukset ovat olleet positiivisia. Auditoinnit on tehty rakentavassa hengessä, ja oppia on otettu molemmin puolin: Osa auditoijista on kertonut vievänsä joitakin meiltä opittuja ja hyväksi havaittuja toimintatapoja myös omaan organisaatioonsa.  

Auditoinnit ovat paljastaneet ainakin sen, että olemme saavuttaneet kaikilla tarkasteltavilla alueilla vähintään asteikon lähtötason – useimmissa enemmän. Mitään valtavaa ESG-harppausta emme ole tehneet, mutta kuljemme oikeaan suuntaan. 

Odotukset auditoinneissa olivat realistisia. Niissä ei ole haettu ylisuoriutumista, vaan sitoutumista ja johdonmukaisuutta. Painopisteet vaihtelivat tekijöittäin, mutta tavoitteet olivat kaikissa selkeitä. Asiakkaamme tietävät mitä haluavat ja heidän vaatimuksensa ovat perusteltuja ja toteuttamiskelpoisia, ja olemme saaneet auditoinneista myös konkreettisia kehitysehdotuksia.

Seuraavat aihealueet ovat nousseet auditoinneissa esille: 

• Alihankintaketjujen vastuullinen hallinta. Tämä nousi prioriteetiksi kaikissa auditoinneissa, ja vaikuttaisi olevan tärkeää asiakaskentässä laajemminkin. 

• Toimivat palautekanavat henkilöstölle ja anonyymiuden takaava whistleblowing-kanava. 

• Cloud1 yhteiskuntavastuullisena toimijana ja meidän mahdollisuutemme edistää tasapainoisempaa sukupuolijakaumaa IT-alalla. 

• Vastuullisuus ja läpinäkyvyys johtamiskäytännöissä ja päätöksenteossa. 

• Päästöjen vähentämiseen ja kiertotalouteen tehdyt panostukset. 

Auditoinnit ovat myös avanneet omat silmäni joillekin yhteiskunnallisille ongelmille, joista en henkilökohtaisesti ollut tietoinen. Se, että asiakkaamme tenttaa meiltä lapsityövoiman käyttöön liittyviä tietoja, tuntuu kaukaiselta Suomessa – kunnes asiakas kertoo, että tätäkin Suomessa tietyillä aloilla tapahtuu. ESG-teeman parissa työskenteleminen pakottaa myös selkeyttämään omaa käsitystä siitä, millainen yhteiskunnallinen toiminta on oikein ja mikä väärin.

"Mitä ESG tarkoittaa sinulle?"

Joskus minulta on kysytty, miksemme aseta tavoitteeksi ”yleispätevää” ESG-vaatimusten mukaisuutta. Tähän on kaksi syytä:  

1. Asiakkaiden vaatimusten eroavaisuuksien vuoksi se ei ehkä ole mahdollista.  
2. Se ei ole välttämättä edes tarkoituksenmukaista.

Haasteet, joita ESG-teemojen ympäriltä ratkotaan, ovat eritasoisia ja eriarvoisia asiakkaiden välillä. Jokainen asiakkaamme lähestyy vastuullisuutta omista liiketoimintalähtökohdistaan, keskittyen niihin alueisiin, joissa heillä on suurin mahdollisuus vaikuttaa. Me emme voi määrittää heidän puolestaan, mitä vastuullisuus heille tarkoittaa – voimme vain auttaa heitä saavuttamaan tavoitteensa.

ESG-työtä mutkistaa terminologian monitulkintaisuus ja näkemysten moninaisuus. Oman henkilöstön ja asiakasyritysten välillä voi olla paljonkin eroa siinä, mitkä asiat koetaan tavoittelemisen arvoisiksi.   

Osa voi esimerkiksi odottaa kovia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi, kun taas toiset arvostavat enemmän liiketoiminnan vakautta ja jatkuvuutta. Joillekin työhyvinvointi voi olla ensisijainen ESG-teema, kun taas toisille se tarkoittaa laajempaa yhteiskunnallista vastuunkantoa ja yhdenvertaisuuden edistämistä. ESG:n kolmas osa-alue, governance eli hyvä hallintotapa, harvemmin herättää suuria tunteita, mutta emme voi silti unohtaa sitäkään. 

Haasteena odotusten ja näkemysten yhteensovittaminen

ESG-työhön kohdistuu ymmärrettävästi monenlaisia odotuksia, vaatimuksia ja intohimoja niin asiakkaiden, hallituksen kuin henkilöstönkin puolelta. Näiden yhteensovittamisen hankaluudesta syntyy joskus turhautumista ja riittämättömyyden tunnetta kaikkialla organisaatiossa – emmekä me yrityksen johdossakaan säästy siltä.  

Kehityskohteiden valinta, esimerkiksi alihankintaketjun hallinnan ja henkilöstön työhyvinvoinnin välillä on vaikeaa, ja sillä on usein kauaskantoisia vaikutuksia.  

Pohjimmiltaan ESG:ssä on kyse halusta toimia oikein ihmisiä ja ympäristöä kohtaan. Tämän uskon olevan myötäsyntyistä useimmille meistä, vaikka ei olisi koskaan koko kirjainyhdistelmästä kuullutkaan. Aiheesta keskustellessamme on muistettava, että eniten painavat konkreettiset teot – niiden määrä ja vaikuttavuus toimintaympäristöömme.  

Työ ESG:n ympärillä on matka, jolla ei ole lopullista määränpäätä ja jota teemme yhdessä asiakkaidemme kanssa. Asiakkaiden tavoitteet eivät ole pelkästään meille asetettuja vaatimuksia, vaan ne ovat myös suuntamerkkejä toimintamme kehittämiselle.  

Lue Lisää: Kestävän kehityksen raportoinnin johtaminen 2024

Jatketaanko keskustelua ESG-raportoinnista ja käytänteistä? Ota yhteyttä